Voujeaucourt - Biesheim

 

Loppumatka canal du Rhone au Rhinillä sujui ongelmitta. Säät olivat kylläkin hyvin sateisia. Muuta veneliikennettä ei ollut, joten sulkuihin päästiin suoraan.

 

 

 

Yöpymispaikka Allejoiessa, Belfortiin ja Reinille menevässä risteyksessä.

 

 

 

 

 

Valdieussa muuttui virtaussuunta myötäiseksi. Sulkujen väli tiheni aluksi niin, että 12 sulkua oli sadan metrin välein. Laskua kussakin sulussa oli 2-3 metriä. Vaikka sulkujen määrä kuulostaa työläältä, käytännössä ne sujuivat joutuisasti ilman sen kummempia pulmia. Laskua Reinille tuli kaiken kaikkiaan noin sata metriä.

 

Mullhousessa jännitettiin jälleen siltojen korkeuksia, koska vesi oli hieman korkeammalla.

 

Reinillä sulkujen korkeudet ovat aivan eri luokkaa noin 15 metriä. Suluissa on liikkuvat pollarit, joten nousu on vaivatonta. Jokilaiva Judin perässä päästiin kolmeen sulkuun.



 

 

Pientä vastustusta tuntuu nyt paluumatkalla kuitenkin riittävän. Toinen vaihde kytkeytyy entistä huonommin päälle, joten matka pysähtyi toistaiseksi Biesheimiin. Sveitsiläinen Volvon mekaanikko kävi tekemässä arviokäynnin ja totesi ranskalaisen työn laadun surkeuden. Vene pitää nostaa uudelleen ylös ja uusia osia. Jälleen on käyty käden vääntöä korjauksen maksajasta. Ja harmillista kyllä paikallinen satamayrittäjä ei suostu nostamaan venettä eikä sitä hänen tontilleen saa kukaan muukaan nostaa. Asia liittynee sveitsiläiseen korjaamoon... Pulmallista tässä vain on, että korjaaja kielsi ajamisen pidemmälle. Odotamme jälleen uutta viikkoa ja asiaan uutta käännettä.

 

Biesheim sijaitsee Ranskan puolella, mutta kaupassa käymme Saksan puolella Breisachissa. Vesisadetta on riittänyt sen verran, että yhtenä yönä vesi nousi lähes metrin ja jatkoi seuraavana päivänä. Vene on kiinnitetty liikkuvaan laituriin, mutta maihin päästiin kuvin jaloin vain kumiveneen avulla.

 

 

Vastapäisessä rantapenkassa asustaa piisamiperhe. Suuri vanha uros ei pelkää ihmisiä. Iltaisin se käy uimaportaita pitkin erään veneen uimatasolla ja on tutkaillut meitäkin lähietäisyydeltä.

 

 

Täällä odotamme asioiden pikaista selviämistä ja matkan jatkumista yhdessä piisamien kanssa....

Deluz - Voujeaucourt

 

 

Yli kahden kuukauden odotuksen jälkeen olemme jälleen matkalla. Välillä käytiin Suomessa kolmen viikon jakso, jonka aikana asennettiin laituri ja tehtiin venehuoltoja- ja korjauksia. Siinä sivussa hoidettiin asumis- ja työasiat järjestykseen uudessa kotikunnassa Asikkalassa.

 

 

 

 

Make asensi korjatut vetolaitteet uusilla potkureilla muutamassa tunnissa. Harmillista kyllä ranskalainen työn laatu ei näytä olevan sitä, mitä me Suomessa olemme tottuneet. Laitteissa ilmeni jo ensimmäisen matkapäivän aikana paljon pieniä vikoja ja esim. toisen vetolaitteen vaihde ei kytkeydy eteen kunnolla ja öljyä vuoti muutamasta paikasta.

 

 

Estrella valmiina laskuun.

 

Paikan pitäjä jännitti kovasti siirtoa telakalta veteen. Siirto ottikin oman aikansa monen pähkäilyn ansiosta.

 

Reitti oli paikoin ahdas.

 

Pientä jännitystä meillekin aiheutti ranskalainen telakkatoiminta. Vene oli ajoittain hyvin kallellaan.

 

Viimeinkin vedessä. Hengessä olivat mukana kaikki telakan alueella veneitään laittavat.

 

Kiitos- ja lähtömaljojen aika!

 

Estrella valmis matkaan.

 

Deluz muistetaan varmaan monella tavalla tulevaisuudessa matkaa muistellen.

Lähtöpäivä oli sään puolesta lämpimän kesäinen.

 

Doubs-joki jyhkeine rantoineen.

 

Matkan edetessä reitti kapeni lähes viidakkomaiseksi kasvustoltaan.

 

 

 

Reitillä sulkujen toiminta loppuu iltaisin klo 19.30. Ensimmäinen yö vietettiin Plaine de Pompierre-sulun odotuslaiturissa. Ensimmäisen päivän saldo: 15 sulkua.

 

Unikot kukkivat paikoin runsaasti kanavan varsilla.

 

Toinen matkapäivä olikin sään puolesta kurjempi. Vettä satoi kuuroissa välillä kaatamalla. Päivän aikana tultiin kymmenen sulkua. Ennakkoon suurta pohtimista tuottaneet sillat korkeuksiltaan 3.40 ja 3.30 sujuivat ongelmitta. Reittejä valvovan VNF:n työtekijä juoksutti vettä kanavassa niin, että siltojen alta mahduttiin reilusti ali.