Chalon-sur-Saonessa aamu valkeni harmaan pilvisenä. Satamatoimistossa maksettiin yöpymismaksu ja kaupasta ostettiin muutaman päivän ruuat, koska kanavareitin varrella ei välttämättä ole heti kauppoja.
Chalon-sur-Saone jää pilvisessä aamussa taakse.
Rhonen ja Saonen varrella on tulvakategoria merkki. Kakkoskorkeudella on vaarallista liikkua ja kolmosella kiellettyä. Nyt joen pinta lienee aika normaali tasossa.
Saint-Jean-de-Losne oli viimeinen yöpymispaikka Saonen varrella. Veneeseen tankattiin dieseliä tankki täyteen, koska ennen Reiniä tankkauspaikoista ei ole varmuutta. Sain-Jean-de-Losnessa yövyttiin kaupungin keskustan kivilaiturissa ja käytiin ostamassa uusi venehaka paikallisesta venetarvikeliikkeestä.
Kohti canal du Rhone au Rhin'ä lähdettiin auringon paisteisessa kevät aamussa. Saonelta käännytään kanavalle Sait-Symphorienestä. Kanavalla maksimisyväys on 1.80 ja maksimi korkeus 3.50. Estrellasta on riisuttu tutka ym. laitteet, jolloin korkeus on 3.40. Syväyksen puolesta ei ole jännitettävää, koska se on n. 1.20.
Heti ensimmäisessä sulussa tuli ilmi väylän leveyden muutos, sulut kapenivat ja leveämmällä veneellä oli ahdasta.
Sulkumestari tarkisti, että meillä on ostettu lupa kanavilla liikkumiseen. Häneltä saimme myös kauko-ohjaimen, jolla avaamme itse sulut Montbeliardiin saakka. Hän ohjeisti laitteen käytössä hyvin selkeästi, vaikka ei juuri englantia puhunutkaan. Kauko-ohjain on kyllä hyvin yksinkertainen käyttää.
Ensimmäiselle itsepalvelusululle tulo ja sen avaus sujuikin ongelmitta. Sulun sisällä, noin keskivaiheilla, on käyttölaite, josta nostetaan sinistä tankoa. Sulku sulkeutuu ja alkaa täyttyä tai tyhjentyä. Punaista tankoa nostetaan vain hätätapauksessa, koska se pysäyttää sulun toiminnan ja uudelleen toimintaan saattaminen vaatii huoltohenkilön toimia.
Sulut ovat kapeita....
Kanavan varrella on paljon vuokravene yrityksiä. Tässä vuokraveneitä Dolessa.
Matkalla oli muutama tulvaportti ja tulvasulku, jotka ovat normaalisti auki.
Voi sanoa, että ensimmäinen päivä kanavalla oli huikea. Kauniissa kevätpäivässä ja linnunlaulussa ajettiin kymmenen sulun läpi. Kaikki sujui ongelmitta. Yövyimme Rochefort-sur.Nenon kylän laitamilla ponttoonilaiturissa jyhkeitten kallioiden kupeessa.
Mitä vanhempi silta sitä matalammilta ne tuntuivat. Merja kävi välillä keulassa tähystämässä mahtuuko.
Hyvin mahtui, jäi vielä se kymmenisen senttiä...
Toisena päivänä oli jälleen uusia ihmettelyn kohteita luvassa. Doubs-joki kulkee paikka paikoin kanavan kupeessa, mutta se on erotettu padolla. Onneksi pimeällä navigointi on kielletty, koska padon reuna olisi todella vaikea erottaa.
Kanavareitillä on kaksi pidempää tunnelia. Thorais-tunneli on 185m pitkä.
Hyvin mahduttiin...
Thorais-tunnelin jälkeen maisemat muuttuivat jyhkeämmiksi.
Kanava yhtyy välillä Doubs-jokeen, jolloin ajoväylä kulkee jommassakummassa reunassa. Liekö tulva vienyt väylämerkkejä mukanaan, koska niitä välillä on enemmän ja välillä vähemmän. Jokiosuudella kävikin niin, että ajettiin kiville. Väylän rannan puoleinen reuna ilmoitettiin merkillä, mutta ei keskellä jokea. Niinpä koettiin pari pompsahdusta. Koneet kyllä toimivat, mutta vene on nostettava tilaisuuden tullen ylös ja tutkittava vauriot.
Besanconiin ajettiin ikävämmissä tunnelmissa kymmenen kilometrin matka. Kaupungin ohi menevälle osuudelle päästiin käsikäyttöisen sulun kautta.
Make sulkee ja avaa portteja.
Venepaikka saatiin Port Saint-Paulista, jossa Make tutkaili konehuonetta ja otti yhteyttä vakuutusyhtiöön, jonka kanssa sovittiin, että voimme jatkaa hissun kissun satamaan, jossa vene saadaan nostettua ylös.
Besancon on linnoituskaupunki ja tunnettu jo Julius Ceasarin kirjoituksista. Kaupunki vaikutti hyvin taide painotteiselta monine taidemuseoineen, musiikkikouluineen ja soitin liikkeineen.
Saint-Paulin katedraali 1100-luvulta.
Täällä yritetään löytää lähin telakka, jossa Estrella jälleen nostetaan. Toivotaan, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet....
Hiljaiseloa blogissa. Toivottavasti kivikosketuksen vauriot jäivät vähäisiksi. No, on siellä varmaan ainakin paremmat säät kuin SLN. Terkkuja Pääskyniemestä!
VastaaPoistaNo ompa teillä ollut mielen kiintoista joskin kukkaron päälle käyvää aikaa...mukava lukea näitä kirjoituksia.. joko olette saaneet korjaamolta tavaranne takaisin..tulee tutkittua ne tienoot kunnolla kun olette olleet siellä jumissa.. toivotaan nyt ettei enään vaurioita tulisi vaan pääsisitkö mukavissa tunnelmissa koti Suomeen..
VastaaPoistaterv. äiti