Portimao - Faro - Mazagon - Rota

 Portimaossa vietettiin mukavia päiviä rannalla ja kaupungissa. Matkaa oli kuitenkin jatkettava ja ankkuri nostettiin hyvissä ajoin aamuauringossa. Tuulet ovat olleet pitkään hyvin kevyitä, eikä kunnon purjehduskeliä ollut nytkään.

Matkalla nähtiin taas hienoja luolia ja korkeita rannan muotoja.



 

Faro sijaitsee Algarven rantaloma-alueella. Hiekkarantaa riittää silmän kantamattomiin. Satama on luxus tasoa ja kallis, niinpä suurella hiekkasärkkien erottamalla suistomaisella "sisämerellä" sijaitsevalla ankkurialueella oli kymmeniä veneitä.
"Sisämerelle" tultiin hiekkasärkkien ja aallonmurtajien välistä. Virta pyörteineen oli tuloaukossa melkoinen hullun mylly.
Faron kaupunki jäi kauemmaksi alueesta, mutta meren ja "sisämeren" väliin jäävällä särkällä oli oma kylänsä. Paikallisilla kalastajilla oli merkillinen tapa laskea verkkoja ankkurissa olevien veneiden väliin, vaikka paikka on karttoihin merkitty virallinen ankkuripaikka. Niinpä eräs hollantilainen venekunta nosti kalaverkon ankkurin mukana, onneksi eivät saaneet sitä potkuriin. Itse onneksi vältyimme verkon nostolta.
Toinen huomiota herättävä toiminta liittyi hiekan kuljetukseen. Hiekkaa oli joka puolella olevilla rannoilla. Jostakin syystä sitä kuskattiin pikkuveneillä paikasta toiseen, niin että veneet oli lastattu ääriä myöten ja uivat siksi huolestuttavan syvällä.

 

Veneitä ankkurissa utuisessa aamussa.

 

Paikallista asutusta hiekkasärkällä.

 

 

Virtaus kapeassa sisääntuloaukossa oli kova. Pois lähtiessämme nousuveden aikaan moottorin tehot riittivät kyllä, mutta pienemmällä veneellä ei olisi ollut mahdollisuutta päästä ulos.

 

 

Farosta tultiin pitkä päivämatka Espanjan puolelle Mazagoniin ankkuriin, jossa yövyttiin ja aamulla jatkettiin matkaa kohti Rotaa. Tuuli oli kääntynyt sopivasti vastaisen puolelle, joten purjeet vetivät hyvin. Matkalla nähtiin taas kauempana delfiinejä ja pari isoa meduusaa.

 

Mazagon

 

Rotassa paperityöt kestivät jälleen oman aikansa, koska lomakkeita täytyy tehdä sekä satamaa varten että poliisille. Ennen omalle paikalle siirtymistä otettiin polttoainetta ja kippari joutui vielä käymään antamassa yhden allekirjoituksen sen seitsemän jo annetun lisäksi.

Satamassa ollessamme Make vaihtoi uuden VHF- antennin kaapelin. Mastoon nosto ja lasku sujuivat ongelmitta, vaikka Merjaa vähän jännitti. 

 

Rotassa on monia madonna - patsaita mm. liikenneympyröissä.

 

 

Säät ovat olleet loistavia. Lämmintä on riittänyt myös merellä johtuen vähäisistä tuulista. Tänään maanantaina tuuli kuitenkin viuhuu mastoissa rajummin, joten matka jatkuu huomenna kohti Barbatea ja sitten onkin jo vuorossa siirtyminen Välimerelle.

Cascais - Marina Parque das Nacoes - Sines - Baleeira - Portimao

 

Cascaisista tehtiin viiden päivän pikavisiitti Helsinkiin. Veneille käytiin kysymässä paikkaa läheisestä marinasta, mutta siellä yllätykseksemme palvelu oli aika töykeää sen jälkeen, kun he kuulivat, että olemme ankkurissa sataman edustalla. Piligrimille olisi löytynyt koko ajaksi paikka vain 20 metrisille veneille tarkoitetussa laiturissa ja maksu 20:n metrin mukaan ja toisaalta pelkältä kumiveneeltä olisi pitänyt olla rekisteröinti- ja vakuutuspaperit asiakirjojen tekoa varten, joten unohdimme marinan palvelut siinä vaiheessa.

Piligrim päätettiin jättää ankkuriin ja kumpparille kysyttiin paikka kalastajien laiturista, missä se otettiin vastaan ja luvattiin katsoa sen perään.

 

No, palatessamme Suomesta kumivene oli kadonnut. Menimme marinapoliisin juttusille. Hänen mielestään katoaminen oli selvästi turistien oma vika, mutta hän lupasi etsiä parista paikasta ja ilmoitella seuraavana päivänä jatkosta. Mitään yhteyden ottoa ei tullut, joten menimme poliisiasemalle uudestaan. Onneksemme meidät otti vastaan poliisi, jolle ei edes tällaiset asiat kuulu, mutta hän lupasi ystävällisesti auttaa. Hän jalkautui paperitöistään, kyseli kalastajilta ym. henkilöiltä ja ilmoitti seuraavana päivänä, että vene on löytynyt, mutta moottori puuttuu. Niinpä saimme veneen takaisin ja olimme hyvin kiitollisia Vitorille hänen avustaan. Kumiveneellä oli joku käynyt ilmeisesti kalalla, koska vene oli täynnä kalansuomuja sekä kaikenlaista kalanperkeistä jäänyttä möhkää.

 

 

 

Cascaisista siirryttiin Lissabonin toiselle laidalle Parque dos Nacoesin marinaan. Matkalla Tagus-joen varrella polveilevan kaupungin edustalla oli suuria risteilyaluksia sekä Lissabonin nähtävyyksiä.

Lissabon on laajalle levittäytynyt kaupunki hyvin erilaisine "taajamineen". Cascais ja Estoril ovat rantalomakohteita kun taas Parque dos Nacoes on Lissabonin uusinta aluetta. Alueella on järjestetty maailman näyttely EXPO-98, joten alueella on portugalilaisten huippu arkkitehtien moderneja rakennuksia. Alueetta kuvattiin myös Lissabonin turvallisimmaksi.

 

 

EXPO-98 näyttelyn aiheena oli ollut maailman meret, minkä johdosta vesiaiheita oli käytetty paljon.

 

 

 

Hotellina toimiva Vasco da Gama-torni.

 

Marinassa palvelu oli erinomaista. Marinerot ottivat veneen vastaan laiturilla ja respasta annettiin tuhti tietopaketti liittyen kulkemiseen julkisilla kulkuvälineillä Lissabonissa ja mitä nähtävää on marinan lähellä ja Lissabonissa yleensä. Heidän kauttaan saatiin myös täytettyä kaasupullot. Marinassa vietettiinkin kolme yötä Lissaboniin tutustuen.

 

Ponte Salazar on kaksoissisar San Franciskon Golden Gaten kanssa.

 

Lissabonin kaupunkia...

Käytiin tutustumassa Lissabonin historialliseen keskustaan bussilla. Paluumatkalla bussi oli niin täynnä, ettei moista olla ennen koettu. Oman mieleen painuvan kokemuksen matkasta teki, kun kuuntelimme kahden iäkkään henkilön, rouvan ja herran, äänekästä keskustelua ja kipakkaa sanan vaihtoa, rouvaa ilmeisesti kismitti liian täysi bussi. Onneksi pääsimme ahtautumaan ulos oikealla pysäkillä.

 

Praca de Comercio aukio sijaitsee joen varrella, missä ennen sijaitsivat myös Portugalin kuninkaiden palatsit kahden vuosisadan ajan. Palatsien alapuolella sijaitsivat Vasco da Gaman löytämästä Intiasta tuodut mausteet. Hienon kaariportin takaa alkaa kävelykatualue lukuisine katukahviloineen.



 



 

Belemin kaupungin osan kohdalla joen toisella puolella kohoaa 188 metriä korkea Kristus-patsas.

 

Belemissä sijaitsee portugalin kuuluisia tutkimusmatkailijoita kuvaava patsas.

 

Belemin torni on peräisin  1500-luvulta ja on ainoita suuressa maanjäristyksessä 1755 hyvin säilyneitä rakennuksia.

 

 

Paque dos Nacoesta jatkettiin hyvässä myötäisessä tuulessa Sinesiin. Pieni kaupunki sijaitsee korkealla satamaan nähden. Tunnelma oli hyvin rauhallinen ja unelias. Löydettiin pieni kauppa, josta saatiin tuoretta leipää. Yö vietettiin ankkurissa.

 

Sinesin satama ja ankkurialue ylhäältä kaupungista nähtynä...

 

Lähes jokaisessa rannikkokaupungissa lienee oma linnansa, niin myös Sinesissä.

 

 

Sinesistä matkattiin hyvä matka Baleeiran satamaan. Tuuli oli vähäistä ja aallokko vaihtelevaa.

Rannikko muuttui entistä jyhkeämmäksi.

 

Cabo de Sao Vicente.

 

Rannikon kallioissa oli niemen alueella hienoja luolia.

 

Baleeiran satamassa oli mahdollisuus ainoastaan ankkuroitumiseen. Yöllä herättiin reiluun swelliin, mikä keinutti ja veivasi venettä ikävästi. Sitä osattiin jo odottaa, mutta toivottiin siltä välttyvämme. Kalastajien aikaiset lähdöt ja paluut merelle lisäsivät keikkumista.

 

 

Baleeirasta siirryttiin lyhyt matka Portimaoon. Portimao on kaunis lahti, jossa on iso satama ja laaja annurointialue. Veneitä olikin ankkurissa kymmeniä, taisi olla yksi suomalaisvenekin meidän lisäksi.

 

Portimaon rantamaisemia...

 

 Portimaon jälkeen tehdään vielä yksi pysähdys Portugalin puolella Farossa ja sittenpä Gibraltar jo lähestyykin...

Nazare - Peniche - Cascais

 

Nazaresta lähdettiin utuisessa säässä, joka muuttui merelle päästessä paksuksi sumuksi. Näkyvyys oli onneton, joten verkkomerkkien suhteen sai olla todella tarkkana. Täällä Portugalin rannikolla niitä alueittain on todella runsaasti. Onneksi useimmat kalastusalukset ja -veneet näkyivät tutkassa, mutta yksi putkahti aivan yllättäen veneemme perästä ohi.

Vasta lähestyttäessä Penichen niemeä sää alkoi kirkastua. Rannikko muuttui pikkuhiljaa jylhemmäksi ja vuoristoisemmaksi.

Sumun hälvettyä sää muuttui helteiseksi, viimeinkin tuntui, että lämpö saatiin kiinni! Penichen sataman edustalla oli aallonmurtajan katveessa ankkurialue, jonne kiinnityttiin parin muun veneen lisäksi.

 

 

Penichen niemi majakoineen. Virtaukset niemen ympärillä olivat jälleen voimakkaita.

 

Penichen kaupunkia....

 

Seuraava aamu Penichessä oli jälleen hyvin sumuinen. Odoteltiin pahimman sumun hälvenemistä ennen kumiveneajelua satamaan ja kauppareissulle.

Merelle päästiin jo auringon paisteessa ja lämpimässä myötäisessä tuulessa. Hyvä pätkä matkasta päästiin purjehtimaan genaakkerin avulla. Aivan loppumatkasta tuuli nousi yllättäen puuskaiseksi.

 



 

Matkalla oli jälleen komeat maisemat.

 

Cascais on Lissabonista 40 minuutin junamatkan päässä oleva rantalomakohde yhdessä Estorilin kanssa. Estoriliin pääsee kävellen tai pyöräillen leveää rantabulevardia pitkin, jonka varrella on hienoja hotelleja sekä mm. casino, joka on innoittanut Ian Flemingin kirjoittamaan ensimmäisen James Bondin Casino Royal. Hiekkarantoja on monia ja kaupunki on viihtyisä ja kaunis.

Sataman edustalla on suuri ankkurialue, jossa oli veneitä parkissa monia ja jonne itsekin ankkuroiduimme.

 

Cascaisin satama-alueella on 1300-luvulta olevat linnoituksen muurit.

 

Täällä veneen ympärillä nähtiin monta noin puolen metrin mittaista meduusaa. Oli sen verran ikävännäköisiä kavereita, ettei uimaan tehnyt mieli.

 

 

Hotelli rantabulevardilla.

 

Cascaisissa on nautittu etelän lämmöstä aurinkoa ottaen ja kaupunkia tutkien. Piligrim saakin olla yksinään pari päivää, kun käymme hoitamassa muutamia asioita pikaisesti Helsingissä...

 



Viena do Castelo - Porto/Leixoes - Figueira da Foz - Nazare

 

 

Matka Porton esikaupunkiin Leioexiin tehtiin vähäisessä tuulessa moottorilla. Satamassa ei ollut enää vapaata sormilaituripaikkaa Piligrimin kokoiselle veneelle, joten saimme jäädä receptaan eli vastaanottolaituriin kylkikiinnitykseen. Palvelu satamassa oli hyvää ja ystävällistä.

Illalla käytiin syömässä läheisessä Ancora ravintolassa, missä ensi kerran koimme täkäläisen tavan, missä ilman eri pyyntöä tarjoillaan valikoima tapaksia, joista asiakas maksaa sen mukaan, mitä syö. Samoin ruoka-annoksesta maksettiin vain syöty osuus. Merjan rapuannos oli sen verran reilu, että vatsaan mahtui hyvien tapaksien jälkeen vain 2/3, minkä mukaan myös maksettiin. Täytyy sanoa, että matkailu avartaa. Palvelu oli erinomaista samoin ruoka.

 

 

Vanha linnoitus kätki sisälleen poliisilaitoksen.

 

 

Marina de Leioex.

 

Leioxoes oli kaiken kaikkiaan iso satama-alue kalastus- ja rahtisatamineen.

 

Portosta lähdettiin auringon paisteiseen aamuun ja hyvään 9-10 m/s sivumyötäiseen tuuleen. Purjehduspäivälle uutta vivahdetta toi reilun kokoinen aallokko, joka varsinkin meren korkeuserojen muutoskohdissa "kynnyksillä" oli huomattavan korkeaa. Mentiin jo aluksi kauemmaksi rannikosta, jossa aallokko oli tasaisempaa.

Figueira da Fozissa oli myös ns. reception-laituri, jossa ensin tehtiin paperityöt ym. ja sitten mentiin osoitetulle paikalle. Satama oli aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

Figueira da Foz oli kaunis, siisti kaupunki, jossa oli hyvin hoidettuja viheralueita ja puistoja.

Figueirassa vietettiin kokonainen päivä venettä siivoten ja huoltaen sekä pyykkiä pesten. Siistittiin samalla itseämmekin; Make sai hiustenleikkuun ja parranajon ja Merja hiustenleikkuun.

 

Figueirassa palmut reunustivat rannan kevyenliikenteen väylää.

 

Satama-aluetta...

 

 

Figueirasta purjehdittiin leppoisassa, mutta riittävässä tuulessa Nazareen. Aallokkoa ei matkalla juurikaan ollut, joten purjeet pysyivät hyvin kuosissaan kevyestä tuulesta huolimatta.

Nazareen saapuessamme, tuli toisen sataman Marinero kumiveneellä vastaan ja kertoi, että heidän puoli ei voi ottaa meitä vastaan sataman koon ja matalan syväyksen vuoksi. Hän ohjasi meidät ystävällisesti viereiseen satamaan, jossa oli juuri sopiva väli Piligrimille. Satamassa oli myös kalastusveneitä ja selvästi esim. talvisäilytystä. Nähtiin myös kaksi suomalaisvenettä odottamassa miehistöjään.

 

Koko Portugali on ollut tähän saakka hiekkarantaa. Saavuttaessa Nazareen ranta on kalliosta, jossa eri kerrostumat erottuvat hienosti.

 

Nazaren kaupunki valkeine taloineen hohti auringon paisteessa.

 

Viereisissä kalastusaluksissa oli kauniit keulamaalaukset nimineen.

Viveiro - El Ferrol - Camarinas - Porto du Aguino - Viena do Castelo, Portugali

 

Viveirossa vierähtikin lähes viikko kovien ja vastaisten tuulten laantumista odotellen. Kahdeksi viimeiseksi päiväksi siirryttiin satamaan, koska tuulen ennustettiin nousevan yli 20 m/s. lisäksi tarvittiin jo vettä tankkeihin.

Viveirosta lähdettiin jatkamaan matkaa hyvin harmaassa, sumuisessa ja tihkusateisessa säässä. Tuulta ei vaihteeksi ollut ollenkaan, joten konetta jouduttiin käyttämään ja keulapurje oli lähinnä tukipurjeen roolissa vanhassa mainingissa. 

 

Suulia näkyi taas matkalla.

 



 

Sää oli todella sumuinen. Vuoren harjanteella oleva majakka näkyi juuri ja juuri.

 



Viveirosta suunnattiin El Ferroliin. Kaupunki pitkällä meren lahden perukoilla. El Ferrolissa sijaitsee  Espanjan laivaston tukikohta ja se on myös Francon syntymäkaupunki.
Ankkuroiduimme suojaiseen lahden poukamaan, jossa molemmin puolin vesistöä oli vanha linna, Castello san Felipe 1700-luvulta.

 

Castello da Felipe.

 



 

Lahtea ympäröivää asutusta. Laskuveden aikaan ihmiset kerääntyivät rannoille etsimään rapuja sankkojen ja lapioiden kanssa, myöhään illallakin lamppujen valossa.

 

Ankkuripaikkamme ohitti suuri purjealus Bahamasaarilta.

El Ferrolissa oltiin ankkurissa kaksi yötä, koska tällä kertaa nautittiin kauniista päivästä odotellen tuulen viriämistä. Vaikutti siltä, että kyseisellä viikolla merellä joko ei tuule ollenkaan tai tuulee liikaakin.
El Ferrolista lähdettiin aurinkoisessa aamussa, mutta avomerelle päästessä sumu tuli vastaan. Oli niin sankka sumu lähes koko päivän, ettei rannikkoa vuorineen näkynyt. Pahimmillaan näkyvyys loppui heti veneen keulan jälkeen.
Tuttu ruotsalaisvene huutelikin VHF:llä läheistä sijaintiaan tiedoksemme.
Matka Camarinasiin oli suorastaan tylsä sumusta ja vähästä tuulesta johtuen. Muutama delfiini sentään ui vastaa kerran.

 

Camarinasissa ankkuroiduttiin jälleen. Ankkurialue oli heti sataman edustalla aallonmurtajan suojassa. Satama oli muuten pieni. meidän kanssa ankkurissa oli peräti kolme ruotsalaisvenettä ja yksi norjalainen. Ruotsalaisia ja norjalaisia näkee lähes joka satamassa, mutta suomalaisia ei ole näkynyt.

Camarinasin kaupunki oli parhaat päivänsä nähnyt. Rakennukset olivat rapistuneita ja kadut olivat huonokuntoisia ja roskaisia.

Kauppareissun jälkeen lähdettiin matkaan edelleen sumuisessa ja sateisessa säässä. Onneksi tuuli oli kääntynyt myötäisen puolelle ja oli sen verran reilua, että päästiin purjehtimaan koko matka Porto du Aguinoon. Sää selkeni matkan edetessä ja Aguinoon tultiin jo auringon paisteessa.

Porto du Aguino olikin ennakkotiedosta poiketen lähinnä kalasatama, jossa ei varsinaisia laitureita ollut ollenkaan. Veneet olivat poijuissa tai ankkurissa. Niinpä taas ankkuroiduttiin, mutta tällä kertaa pohja oli ilmeisesti kallioinen, joten aamulla tuulen noustua jouduttiin siirtymään tyhjään rantalaiturin päähän, koska ankkuri irtosi. Kalastusaluksia saapui, mutta tilaa oli onneksi sen verran, että pystyttiin odottelemaan päivän valkenemista.

 

Satamaan saapuvalla kalastusaluksella oli mieletön lokkiparvi ympärillään.

 

Aguinosta lähdettiin päivän valjettua kohti Portugalia aurinkoisessa ja myötätuulisessa säässä.

Matkalla saatiin nähdä monta upeaa delfiinien taitoesitystä. Parhaimmillaan delfiinejä oli parikymmentä. Ne selvästi nauttivat sukeltelusta veneen keulan ali. Nähtiin myös hienoja hyppyjä. Välillä delfiinit katosivat, mutta tulivat taas uudelleen esittämään uintitaitojaan.

 

Portugalin puolella Viena do Castelossa satama sijaitsee joen varrella. Luultiin tulevamme edulliseen satamaan, mutta satamamaksu osoittautuikin aika kovaksi.

Kaupunki on hauska kapeine katuineen ja vanhoine taloineen. Kaupungissa oli ilmeisesti viikonloppuna vietetty joitain perinnejuhlia, koska esiintymislavoja ym. purettiin pois. Katujen yläpuolella olevat suuria joulukoristeita muistuttavia koristeita valoineen keräiltiin myös.

 

 



 

Viena do Costelo ja Portugali; täysin uusi tuttavuus....

Satamassa oli vain muutama vierasvene, tulipa yksi suomalainenkin purjevene meidän lisäksi.