Valence - Les Roches de Condrieu - Lyon - Trevoux - Macon - Chalon sur Saone

 

 

Valencesta lähdettiin matkaan tankkauksen jälkeen aurinkoisessa, mutta hyvin tuulisessa säässä.

 

 

 

Matkalla nähtiin mukavan näköisiä kyliä ja pikku kaupunkeja esim. Tournon.

 

Ensimmäiseen Bourg-les-Valence sulkuun pääsyä jouduttiin jostakin syystä odottamaan lähes tunti.

 

Rhonen rantapenkereellä onnelliset aasit söivät tuoretta ruohoa ja jopa juoksivat vapaina veneen perässä.

 

 

Les Roches de Condrieun satamassa yövyttiin kylkikiinnityksessä. Kaupunki vaikutti edellisiin verrattuna vähän kuolleelta. Ainut avoinna oleva liike lähistöllä oli onneksi leipomo, jossa oli hyvät valikoimat.

 



 

Les Roches de Condrieun keskustalle tyypillisiä hyvin kapeita katuja.

Erään talon pienellä pihalla joku kasvatti vuohia.

 

Condrieu jakautuu kahdelle puolelle Rhonea.

 

 

 

Satama oli asiallinen ja edullinen.

 

Valencen ja Lyonin välinen alue on hyvin kumpuilevaa ja merkittävää viinialuetta. Viiniköynnösviljelmiä oli todella paljon ja kyltit kertoivat tilan omistajan...

 

Maisemat taloineen oli jälleen hienoja.

 

 

Lyoniin saavuttaessa Rhone muuttuu Saoneksi. Jokilaivoja oli parkissa monen näköisiä ja kokoisia. Yhdessä oli kannella puutarha narsissipenkkeineen ja pensaineen.

 

Vene kiinnitettiin kaupungin sydämeen joen varteen, josta oli helppo suunnistaa sekä Lyonin vanhaan että uuteen kaupungin osaan. 

 

Lyonin kuuluisin nähtävyys Notre Dame de Fourvier sijaitsee korkealla, jonne pääsee helposti kiskovaunulla.

 

 

Passerella St-Georges kävelysilta vie Saonen yli vanhaan kaupunkiin.

 

Lyon on kaunis ja näkemisen arvoinen kaupunki. Vanhassa kaupungissa on mielenkiintoisia kapeita katuja, erilaisia pikku kauppoja sekä lukuisia kahviloita ja ravintoloita. Joen toisella puolella on laaja keskusta kävelykatuineen ja kauppoineen. Kaupungissa on paljon vanhaa, mutta esim. Croix-Russen alueella, jonne tutustumista kukkakauppias suositteli, henkii tietynlaista "boheemiutta" käsityöläisten työhuoneista ja putiikeista.

 

Kävimme yhtenä iltana syömässä ennen kuin bongasimme vanhan kaupungin kaikki ravintolat läheisessä ravintola La Condessa. Ruokalista oli alueelle tyypillinen: lihaisia patoja ym., mutta emme tällä kertaa olleet ihan vakuuttuneita ravintolan tasosta.

 

Notre Dame de Fourvier on rakennettu vasta 1800-luvulla. Ylhäältä avautui utuinen näkymä aamuisen Lyonin yli.

 

Kirkko on kaunis kullan ja turkoosin sävyinen sisältä.

 

Magnoliat kukkivat kaupungilla...

 

Kolmen päivän Lyoniin tutustumisen jälkeen Hanna lähti takaisin Suomeen ja me jatkettiin matkaa Saonea ylöspäin. Vastavirta on selvästi vähentynyt. Sulut ovat matalampia, tällä veden korkeudella sulutuskorkeudet ovat 2-4 metriä. 

 

Trevoux'ssa kaupungin kupeessa oli leirintäalueen yhteydessä ponttoonilaituri, johon saatiin vesi ja sähkö. Saapumispäivänä aurinko paistoi ja oli kesäisen lämmintä, mutta seuraavana aamuna sää muuttui sateiseksi ja kylmäksi.

Matka Maconiin oli liikenteen suhteen hyvin hiljainen sekä maalla että vesillä. Vastaan tuli ainoastaan pari rahtialusta.

Paikka paikoin virta tuo mukanaan erikokoisia puun runkoja  sekä oksia, joiden suhteen täytyy olla varuillaan. Osa on todella jyhkeitä. Yksi paksuhko oksa ui sen verran syvässä, ettei huomattu sitä ennen kuin aivan edessä. Onneksi Make kerkesi ottaa moottoreista vedon pois ja vauhti oli hiljainen. Oksa jäi kuitenkin kiinni oikeaan potkuriin ja vaati muutamia käännöksiä toisella moottorilla, ennen kuin se saatiin irtoamaan. Onneksi pahempaa vahinkoa ei tuntunut tulevan.



 

Macon on Porin ystävyyskaupunki.

 

Yövyttiin Maconin keskustan kupeessa kaupungin ponttoonilaiturissa.

Pont St-Laurent valaistiin näyttävästi hämärän tullen.

 

Toisena pääsiäispäivänä matkalla Maconista Chalon-sur-Saoneen nähtiin yllättävän paljon vuokrattuja huviveneitä. Myös erilaisia haikaroita patsasteli joen törmällä.

Monin paikoin joen hiekkapenkka oli murtunut. Chalonin satamaan päästyämme eräs englantilainen veneilijä kertoi, kuinka pari viikkoa sitten alueella oli ollut vesi todella korkealla(+3m). Veden pinta saattaa kuulemma kasvaa kovien sateiden johdosta parissa päivässä niin korkeaksi, että joella liikkuminen on kiellettyä.

 

Chalon-sur-Saonen satama.

 

Kaupungilla kävellessämme huomattiin omat merkit koirille, osannevatko koirat täällä toimia merkin mukaisesti?

 

 Täällä Chalonissa tehdään kauppareissu ja tankataan vettä ja dieseliä, koska yhden välietapin jälkeen käännytään canal Rhone au Rhinille, joka vie Reinille. Varsinkaan polttoainetta ei kyseisellä pätkällä monestakaan paikasta saa.

Beaucaire - Valence

 

 

Beaucairen sulun avautumista odotellessa pyöräiltiin pariin otteeseen Tarasconiin kauppareissulle.

Säät ovat olleet hyvin keväiset.

 

 

 

Sulun oli määrä avautua torstai aamuna klo 5. Päivää ennen avautumista, peräämme alkoi tulla rahtialuksia odottelemaan läpi pääsyä. Lopulta erikokoisia jokilaivoja perässämme odotti viisi kappaletta.

 

Sulku avautui ajallaan. Pääsimme sulkuun yhdessä rahtialuksen kanssa.

Olipa mukava lähteä taas liikkeelle.

 

Alkumatkaan verrattuna vastavirta oli nyt vähäisempi. Ensimmäisenä päivänä mentiin kolmen sulun läpi. Sulutuskorkeudet vaihtelivat 10-22 metrin välillä. Rhonen kaikissa suluissa on liikkuvat pollarit, joten kiinnittyminen sujuu helposti ja sulutus on vaivaton.

 

Yöpymispaikan löytäminen tuotti pulmia näin alkumatkasta. Ranskan vesitiet uusin (2010) opaskirjan tiedot eivät pidä ainakaan tähän vuoden aikaan täysin paikkaansa. Kirjan ilmoittamia ponttoonilaitureita ei ole ollut ja ns. quay-paikoissa kiinnittyminen ei ole ollut mahdollista. Niinpä vietimme yön belgialaisveneen kyljessä Bollenen sulun jälkeisessä odotuslaiturissa. Ilta alkoi pimetä ja huvialuksilta on kielletty liikennöinti pimeällä.

 

Joen risteysalueilla on selvät opastaulut reiteistä.

 

Rhonen alun suistoalueet muuttuivat hienoiksi maisemiksi linnoineen ja kapeine solineen ja vuoristoineen...

 

Satametrinen hotellilaiva.

 

 

Bollenen sululta lähdettiin liikkeelle belgialaisten kanssa jo aamu seitsemältä. Päivän aikana edettiin kolme sulkua, joihin päästiin suoraan ja sulutukset sujuivat ongelmitta.

ajettiin kohtalaisen pitkä päivä tänne Valencen L'Eperviere marinaan. Saatiin hyvä kylkipaikka kauniista satamasta. Lauantaina vuokrattiin auto ja ajettiin Lyonin lentokentälle hakemaan Hanna iltalennolta.

 

Autolla ajeltiin sunnuntaina lähistön linnoja ihmettelemässä. Montelimarissa oli juuri pyöräilykisat, jotka rajoittivat kaupungilla ajamista. Chateau des Adhemar 1100-luvulta oli suljettu, mutta maisemat alas vanhaan kaupunkiin oli mukavat.

 

Chateau de Rochemaure puolestaan yllätti paitsi korkealla sijainnillaan, myös sillä, että linnan muurien kätköistä paljastui reilun kymmenen asunnon pieni kylä.

 

 

Asunnot mukailivat linnan alueen muureja.

 

Tie linnakylään oli kapea ja mutkainen. Korkeimmalla huipulla olevaan linnoitukseen oli pääsy kielletty.

 

Ylhäältä avautui vehreä maisema Rhonelle.

 

Kevät on jo hyvässä vauhdissa täällä Valencessa. Vanhan kaupungin keskustassa puut ovat valkeassa kukassa ja narsissit kukkivat istutuksissa.

Täällä Valencessa teimme hankintoja veneeseen: rekkojen varaosaliikkeestä saatiin riittävän pitkät pyyhkijän sulat ja Leroy Merlinistä kätevän kokoinen kaasugrilli. Vaikka emme ranskaa puhukaan, olemme saaneet osaksemme hyvin hyvää palvelua.

 

Kaupungissa on paljon puistoalueita, joissa ranskalaiset viettävät paljon vapaa-ajastaan.

 

Satamassa, kuten koko matkalla, on paljon kyhmyjoutsenia. Yhdelle hellyttiin tarjoamaan patonkia.

 

Huviveneilijöitä on näkynyt vielä vain muutamia. L'Epervieren satama on suositeltava pysähtymispaikka Rhonella liikkuville. Satama on kaunis ja hyvin hoidettu ja ennen kaikkea palvelu on erittäin hyvää kaikin puolin. Kaiken lisäksi saimme yhden maksuttoman yön. Johtunee hiljaisesta ajan kohdasta.

 

Täältä jatkamme matkaa kohti Lyonia, Ranskan 'ruokapääkaupunkiin'. Matkalla yksi yöpyminen ennen herkuttelua.

Bormes les Mimosas - Marseille - Saint Luis - Beaucaire

 

 

Bormes les Mimosasissa kului muutama päivä tuulien rauhoittumista odotellessa. Make puuhaili veneen kanssa, Merja kierteli mm. pitkin rantoja ottamassa valokuvia kevään ensi kukista yms. Tuulet puhalsivat voimalla, mutta sää oli aurinkoinen ja tuulen suojassa suorastaan lämmin.

 

 

 

Ranskan Rivieran alkupäässä sijaitseva Bormes on vielä hiljainen ja rannat muutamia kulkijoita  lukuun ottamatta ovat tyhjiä.

 

 

Vihdoinkin sääennustukset lupasivat leppoisampaa tuulta Bormesissa ja toisaalta myös Marseillessa. Toulonin kohdalla oli odotettavissa tuulisempaa, mutta keli vaikutti suosivan, joten päätettiin lähteä kohti Marseillea.

Alkukolmannes matkasta olikin mukavaa keliä, aallokko sopivaa, mutta kuinka ollakaan puolta matkaa lähestyttäessä tuuli jälleen nousi nousemistaan ja aallokko alkoi kasvaa hyvin epämukavaksi. Päätettiinkin mennä satamaan jo La Ciotat'n kohdalla. Kaksi lahden satamista oli pienille veneille. Soitettiin kahteen isompaan satamaan, mutta toisessa ei tässä kuussa otettu vierasveneitä vastaan ja toisessa naishenkilö ei puhunut englantia ja kielsi kaiken, myös tulemisen satamaan. Ankkuriin jääminen ei tuntunut järkevältä, koska seuraaville päiville oli luvassa kovaa tuulta. Niinpä näimme kuitenkin parhaimmaksi jatkaa matkaa Marseilleen, jonne saatiin varattua paikka soittamalla. Satamasta meidän toivottiin tulevan kuuteen mennessä, että henkilökunta olisi paikalla opastamassa.

Niinpä 'möyrittiin' hyvin ikävässä aallokossa, mutta vähän kuuden jälkeen oltiin perillä.

 

 

 

Olipa mukava nähdä Marseillen lähestyvän. Vanhan kaupungin sataman Vieux-portin suulla komeilee Fort Saint-Jean.



 

Satamasta saatiin hyvä kylkipaikka. Vieux-port sijaitsee aivan Marseillen vanhan kaupungin keskustassa. Satamassa vietettiin kaksi päivää, joten aikaa oli kävellä kaupungilla. Marseille on Ranskan vanhin kaupunki, joka on perustettu jo noin 600 eaa. Se on myös Välimeren suurin satamakaupunki.

 

 

Pörssi.

 

Marseillen kuuluisin nähtävyys on pyhiinvaelluskirkko Notre-Dame-de-la-Garde.

Kirkko loistaa näyttävästi myös öiseen aikaan.

 

Marseillessa ostettiin netin kautta vignetti eli kulkulupa Ranskan sisävesille ja vihdoinkin mukavassa ja  leppoisassa kelissä ajettiin Marseillesta Rhonen suulle Port-Saint-Louis-de-Rhone -satamaan.

 

Rhonen suualueella kannattaa pysyä merkityillä väylillä.

 

Satamaan menokanavan varrella oli laaja kuivasatama.

 

Port-Saint-Louis-du-Rhone oli hiljainen satama. Meidän lisäksi asutusta oli ainoastaan Hollannin lipun alla purjehtivassa veneessä. Satamasta kysyttäessä Rhonella sanottiin kaiken olevan ok, joten seuraavana aamuna päätettiin lähteä sulkuun.

 

Tästä avautuu Rhone...

 

Alkumatka on suistoaluetta, joten aikamoista pusikkoa...

 

 

Rhonea tultiin ensimmäisenä päivänä 68 kilometriä. Sittenpä matkan teko loppuikin toistaiseksi Beaucairen sululle. Punaiset valot paloivat eli tilapäisesti sulku on pois käytöstä ja työlautta sulun edessä herätti epäilyksiä sulun toimisesta... Make huuteli VHF:llä ja Merja yritti soittaa puhelimella, mutta kukaan ei vastannut. Soitettiin Ranskan vesiteiden virastoon, VNF:ään, mutta heillä ei ollut tietoa pidemmästä katkosta, sulun pitäisi kuulemma toimia normaalisti. Käytiin kävelemässä ja kysyttiin työmiehiltä, milloin sulku avataan. He osasivat kertoa, että kuuden päivän päästä...

Niinpä päätettiin jäädä laituriin sulun lähelle, koska matkalla ei ollut havaittu yhtään ns. satamaa tai muuta järkevää kiinnittymispaikkaa.

 

 

Ensin oltiin normaalissa odotuslaiturissa, mutta sitten huomattiin lähempänä sulkua sähköyhtiön laituri, johon tuli sähkö, niinpä siirryttiin siihen. Meillä olikin edessä viikko Provencessa.

 

Noin neljän kilometrin päässä sulusta sijaitsee Tarascon pieni kaupunki. Chateau de Tarascon -linna on 1400-luvulta. Linnan takana sijaitseva kirkko on omistettu Pyhälle Martalle, joka legendan mukaan auttoi tuhoamaan seudulla kauhua herättäneen lohikäärme Tarasquen.

Kaupunki on varmaan tyypillinen tyypillinen pikkukaupunki Provencessa. Kapeita kujia, harmaita taloja ikkunaluukkuineen. Kaupan yhteydessä jälleen loistava leipomo, josta saa monenlaisia patonkeja. Ranska on mitä parhain 'leipämaa'...

Toivottavasti seuraavalla kyläreissulla tulee kamera mukaan.

 

Myös Tarascon vastapäätä Rhonen toisella puolella on linna...

 

Täällä odotellaan vielä kolme päivää sulun remontin valmistumista. Make on tehnyt pikkuhommia veneelle, muuten olemme pyöräilleet Tarasconissa ja lähialueilla. Säät ovat lämmenneet ja kevät selvästi etenee...