Hellsö - Maarianhamina - Degerby - Seglinge

    Hellsön lahti.

Matka Hellsöstä Maarianhaminaan kesti noin kuusi tuntia. Tuuli vaihteli 3-8 m/s ja sää oli pilvinen. Osan matkasta pääsimme purjehtimaan hyvässä tuulessa, osan matkaa taitoimme moottorilla tuulen vähäisyyden/täysin vastaisen suunnan vuoksi. Reitti oli paikoitellen hyvinkin kapea, mutta kaunis punaisine saaristotaloineen.

Maarianhaminassa menimme länsisatamaan. Veneitä oli paljon, mutta hyvin myös tyhjiä paikkoja. Satamamaksu 34 € sisälsi sähkön ja saunan. Vietimme kaupungissa kaksi yötä. Vuokraisimme jälleen polkupyörät ja ajelimme pitkin lähiympäristöä. Maarianhaminan keskusta on pieni ja viehättävä kävelykatuineen, pikkukauppoineen ja katukahviloineen.

Satamassa näytti olevan hauska tapa huolehtia, että veneilijät laskevat lippunsa. Ensimmäisenä iltana klo 21 kuului ensin torven töräytys ja perään kova pyssyn pamaus sekä toivotus " god natt!", toisena iltana pelkkä pyssynpamaus hyvän yön toivotuksineen. Ei jäänyt lipunlaskuaika huomaamatta!

    Maarianhaminan länsisatama.

Maarianhamina olikin lomareissumme kääntöpaikka, ikävä kyllä lomaa on rajallisesti.

Seuraava etappimme oli Degerby. Matkalla saimme väistellä Silja Linen, Vikingin ja Finnlinesin peräjälkeen kapeassa salmessa. Matkan aikana kippari rälläköi pesuhuoneen lattialaatat, se ei varmaan satamissa olisi kovin tykättyä.

   

Degerby on vanha luotsiasema, jonka laiturin päähän kiinnittyimme poijuun. Yöllä herättiin, kun tuuli myrskysi melkein sivusta, poiju oli upoksissa ja liinan/poijuhaan kestävyys arvelutti. Ei auttanut muu kuin kipparin lähteä kumiveneellä viemään varaköysi toiseen poijuun ja varmistaa kiinnityksen pitävyys. Apuvoimiakin saatiin, koska kaikki muutkin laiturin veneilijät varmistelivat kiinnityksiään.

Degerbyssä myös paikallinen "satamakapteeni" kävi klo 21 huolehtimassa, että liput lasketaan ja maksut on maksettu. Kaikki liput laskettiin!

    Degrbyn laituri pilvisenä aamuna.

    Vanha luotsiasema.

Degerbystä Seglingeen saimme purjehtia koko matkan aurinkoisessa säässä. Paikoin tuuli oli täysin myötäinen, joten purjehdittiin virsikirjalla spriirapuomin pitäessä genuan kuosissaan. 

Seglinge on pinta-alaltaan noin 1000 hehtaarin saari, jossa asuu 40 asukasta läpi vuoden. Saarella on erikoisuutena syvä isohko sisäjärvi. 

   Seglingen satama. Pitäjän mukaan harvinaisen täysi laituri tähän aikaan kesästä.

Kasnäs - Hellsö

Kasnäsistä lähdettiin jatkamaan matkaa Borstön saareen. Alkumatkan menimme koneella ja päästessämme avoimimmille vesille nostimme purjeet ja aloitimme tiukan kryssin väylää pitkin. Väylä ei ollut kovin leveää, joten vendoja tuli ajoittain tiuhaan. Tullessamme Borstön saaren lähelle päätimme jäädä siihen yöksi. 

Borstön saarella on ollut asutusta jo 1700-luvulta lähtien.

Saarella elää neljä perhettä vakituiseen. Paikka oli mukavan näköinen saaristokylä. Saaressa oli myös luontopolku jonka kävimme kiertämässä. Näin yhden kyyn matkalla, onneksi Nestori oli hihnassa eikä mennyt pusikoita pitkin omia aikojaan. 

    Näkymä Borstön kalliolta jossa oli myös vanhan laivan keulakuva 

Seuraavana aamuna lähdimme jatkamaan matkaa sankan sumun keskellä. Ajoittain näkyvyys oli hyväkin mutta ajoittain sumussa ei nähnyt kuin 50 metriä. Lähestyessä Kökaria sumu hälveni hetkeksi kokonaan ja olipa mukava nähdä hieman pitemmälle kuin veneen keulan eteen.

    Näkyväisyys ei ollut kovin hyvä

Lopulta viimeisillä maileilla yllätti taas sumu ja jouduimme ajamaan Hellsön kylän satamaan hernerokka sumussa. 

Hällsö on viehättävä pieni satama lahden pohjukassa. Vuorokausimaksu on 15 € sisältäen sähkön.

Vietimme lomapäivän tutustuen Kökarin saareen. Vuokrasimme  polkupyörät ja kävimme paikallisessa museossa, joka antoi mielenkiintoisen kuvan paikallisesta elämästä 1900-luvun alussa. Vierailimme myös paikallisella omenankasvatukseen erikoistuneella tilalla. 

Hellsön vierasvenesatama 

    Lohusalun satama.

Lohusalussa vietimme kaksi yötä. Maanantaina tuuli ärjyi merellä ja aallonkorkeus kasvoi entisestään, joten päätimme pitää välipäivän matkanteon suhteen. Vuokrasimme polkupyörät ja pyöräilimme lähitienoilla. Kaunista merenrantaseutua, hyvä tie ja mielenkiintoinen kyläkauppa. 

Lohusalu on ehdottomasti käymisen arvoinen satama. Satamakapteenin opastuksella paikka löytyy helposti, palvelu on ystävällistä ja satama kaikkine palveluineen erittäin hyvin hoidettu ja esimerkillisen siisti.

    

    Tyrskyisää menoa Lohusalusta lähdettäessä .

    

    Voisi luulla, että laivakoira on saanut tarpeekseen tyrskyisästä menosta, 

    mutta kyseessä on vain suupielien pyyhkiminen köysiin ruokailun jälkeen.

Lohusalu - Hanko

Lohusalosta lähtiessä maininki aaltoineen oli kohtalaisen voimakasta. Tuuli oli 11-12 m/s koilisesta, joten pystyimme suuntaamaan hyvin reitin kohti Hankoa. Matkan edetessä sääolosuhteista kehittyi mitä parhaimmat. Hankoon päästiin yhdellä halssilla sataman suulle asti. Täysin purjein vauhti oli 7-9 solmun välillä koko matkan. Maininki väheni ja aurinko rupesi paistamaan. Loistava purjehduspäivä!

Hangosta saimme hyvän aisapaikan ja illalla oli mukavaa istuskella makasiiniravintolan terassilla.

    Hangon satama. Varsinainen mastoviidakko.

Hanko - Kasnäs

    Hangosta lähdettäessä meri oli tyyni ja rauhallinen, suorastaan ääretön.

Keskivikkoaamuna saatettiin gasti Heli linja-autoasemalle ja ruokavarantojen täydentämisen jälkeen suunnattiin jälleen merelle. Aamu oli tyyni ja utuinen. Meriluonto Hangosta lähdettäessä länteen oli kaunis luotoineen ja saarineen. Kaikenlaista venelikennettä reitillä oli uskomattoman paljon.

Tuuli ei noussut juurikaan, joten ajoimme koko matkan moottorilla Kasnäsiin. Viime käynnistä Kasnäsissa lienee yli viisi vuotta. Odotimme hieman pienempää ja idyllisempää satamaa mitä tuleman piti.

    Kasnäsin satama ilta-auringossa.

Helsingistä nokka kohti etelää

Helsingistä olivat tuulet suotuisia, joten päätimme jatkaa matkaa Tallinnan kautta. Harmajalle asti oli 6-8 m/s, mutta sen jälkeen taivaalle kertyi kuurosadepilviä ja siitä alkoi vauhdikkaampi meno. Vauhti oli koko ajan yli kahdeksan solmua, huippujen käydessä jopa yli kymmenenessä, joten matka sujui vauhdikkaasti.

Tuuli ei mennyt aivan ennusteiden mukaan ja matkalla jouduimme reivaamaan purjeita ja siinä samalla petti purjepussin kiinnike ja tietenkin se repesi samalla. Spinnun nostin otettiin uuteen käyttöön ja se sai kannatella purjepussia Tallinnaan asti, jossa korjasimme pussin.

Menimme Old Marinaan vanhan kaupungin kupeeseen. Tykkäsimme paikasta, vaikka satamamaksut olivatkin kalliita (55€/yö)

Pidimme huilipäivän ja jatkoimme sunnuntaina pohjoistuulten vallitessa matkaa Viron rannikkoa myöten ja päädyimme Lohisalun kylään, jossa on uudehko vierasvenesatama siisteine pesutiloineen. Harmi vain, että naisten saunassa ei toiminut kiuas. Laiturimaksun suuruus oli kohtuullisempi kuin edellisessä paikassa (23€/yö). Täältä odotamme pääsevämme Suomen rannikolle, joko Helsingin tai Hangon suuntaan.

Nuijamaalta Helsinkiin

Nuijamaalta - Kotkaan

Rajatarkastus tehtiin Sunnuntaina klo 8.00, jonka jälkeen matka jatkui. Kaikki sulutukset menivät hyvin. Sulut olivat auki ja pääsimme ajamaan sulkuihin suoraan sisään. Vene kiinnitettiin perästä sulkujen uiviin pollareihin ja matka alas alkoi. Laskeutumiset sujuivat rauhallisesti ja helposti.

Viimeiseltä sululta ostimme dieseliä puoleen hintaan Suomeen verrattuna. Palvelu oli avuliasta ja ystävällistä. Myös papereiden tarkastusmuodollisuudet sujuivat nopeasti.

Yövyimme Santiossa aurinkoisessa ja tyynessä säässä.

Nuijamaa - Santio.

Maanantaina suunnattiin nokka kohti Kotkaa. Tuulta oli 2m/s ja aurinko paistoi. Matka taittui moottorin voimalla, mutta lähestyttäessä Kotkaa tuuli nousi jo lähelle 10 m/s.

Kotkassa Sapokka oli täynnä, joten yövyimme New Portissa. Ihmettelimme sataman tyhjyyttä, mutta päätimme silti yöpyä siellä. Laituriin meno sujui hyvin voimakkaasta sivutuulesta huolimatta hyvin. Laiturimaksun suuruus 50€/ yö selitti vapaat paikat. Saimme sentään saunan samaan hintaan kesätyöntekijän epätarkkuuden vuoksi. :)

Newport Kotka.

Kotkasta - Loviisaan

Tiistaina tuuli oli puuskissa 20m/s ja keskituuli n. 12-13m/s, joten förstikin sai jo tuntuman meren tuulisempaan puoleen. Meri olikin ottanut yllättävän lempeästi vastaan. Pelkällä kolmanneksen genualla vauhti pysyi 7-9 solmun välillä. Aluksi tuuli oli sivumyötäinen, mutta matkan varrella muuttui vastaiseksi. Myös aallon koko kasvoi 2,5-3 metriseksi. Kiersimme Orregrundin kryssien. Yövyttiin Loviisan Tullisillassa.

Förstiin päivä teki vaikutuksen myönteisellä tavalla. (Huom! Ensimmäinen reissu merellä omalla veneellä.) Vaikka keli oli tuulinen ja aaltokin ihan kunnioitettavan kokoista, Piligrim sai täyden luottamuksen. Vendat onnistuvat, pahoinvointi ei iskenyt ja lounaan teko keikkuvassa pentterissä onnistui hyvin.

Loviisasta - Helsinkiin

Tullisillasta lähdettäessä avattiin osa genuasta ja Piligrim pääsi hyvään vauhtiin. Matkaa taitettiin sujuvasti 7-8 solmuun vaudilla Loviisasta ulos jonka jälkeen tuuli oli meille suoraan vastainen, joten moottori oli otettava avuksi. Pellinkiin asti mentiin rantareittiä, siitä eteenpäin ulompana saaristossa. Tuuli vaihteli, iltaa kohti tuuli kääntyi taas pohjoiseen. Loppumatka Suomenlinnaan mentiin kokonaan moottorivoimin. Satamassa meitä oli vastassa sataman henkilökuntaa ja saimme viimeisen vapaan paikan. Nyt olemme viettäneet täällä vapaapäivän ja saimme laivakoiramme takaisin miehistöön.

Kesäloma - nokka kohti Itämerta !

Perjantaina alkoi vihdoin ja viimein odotettu kesäloma. Viime viikot on mennyt veneellä puuhaillessa, sauna ja pesuhuone tärkeimpinä projekteina. Tavoitteena oli saada ne valmiiksi ennen kesälomareissua, mutta työn määrä vei voiton ja viime silaukset, kuten lauteet ja viimeiset laatoitukset, täytyy tehdä matkan varrella. Keulaankin oli tarkoituksena saada toiseksi purjeeksi fokka ennen reissuun lähtöä, mutta tässä tapauksessa ongelmia ilmeni ja toinen purje saa odotella vielä kotisatamassa ei niin kiireellisiä aikoja.

Piligrim aiemmin kesällä Savonlinnan pursiseuran tukikohdassa.

Perjantaina käynnistyi myös viisi viikkoa kestävä kesälomamatkamme Savonlinnasta kohti Itämerta. Ensimmäisenä yöpymispaikkanamme pe-la oli Ruunasaari.

Lauantai-aamuna matka jatkui Puumalan kautta Nuijamaan raja-asemalle. Takana on siis jo kolme sulkua ja tänä aamuna rajavartiolaitoksen ja tullin suorittaman tarkastuksen jälkeen matka jatkukoon kohti merta.

Pysähtyminen Puumalassa.

Mälkilän, Mustolan ja Soskuan sujut on jo ohitettu.

Aika näyttää mihin asti tuulet meidät kuljettaa. Helsinkiin asti mukanamme on kansityttönä Heli ja tämän jälkeen matka jatkuu kahdestaan vain laivakoira Nestori seuranamme. Alustavana suunnitelmana on tuulista riippuen käydä kääntymässä esimerkiksi Tallinassa ja täältä jatkaa matkaa Hankoon tai jos tuulet ovat suotuisia, niin ehkä jopa Gotlantiin.